28. päivä aamupäivä kuluu hyvästä
hotellihuoneesta nauttiessa ja iltapäivä lentokentällä ja koneessa. Kentällä
lennolle pääseminen on oma shownsa. Ilmeisesti koneita Boracaylle lähtee viiden
minuutin välein samalta portilta? Jotta tilanne ei olisi liian selkeä, portilta
lähtee lentoja muuallekin. Kuulutuksia tulee koko ajan ja tyhmät turistit (mukaan lukien minä) juoksentelevat hätääntyneenä
portilta toiselle. Mahdollisesti tarkoituksena onkin järjestää paikallisille
ilmaista viihdettä? Koneeseen kuitenkin päästään, ja perille Boracays White
Beachille.
Meillä ei ole huonetta varattuna, joten hiukan lisää juoksentelua
pitkin biitsiä ja meillä on siisti huone Sulu nimisessä pikku hotellissa (1300
pesoa/25 euroa) suoraan biitsillä, lähellä saaren etelä kärkeä. Boracay on
melko pieni saari, jota reunustaa pitkä ihana hiekkaranta. Paikka on varmasti
ollut avian paratiisi ennen kuin koko rannan mitalta rakennettiin hotelleja ja
ravintoloita. Auringonlaskun jälkeen koko ranta muuttuun yhdeksi suureksi
korealais-japanilaiseksi ulkoilmakaraokebaariksi. Pääosa turisteista on
aasialaisia, valkoiset ovat jäämässä vähemmistöön. Kävelemme rannan lähes
päästä päähän. Ravintoloita jatkuu koko matkan.
Eräässä kohtaa rantaa pysähdymme hetkeksi ihailemaan vauhdikasta
tulishowta. Pikku bikineihin pukeutuneet lady-boysit pyörittävät tulipalloja
avian väkkäränä teknon soidessa. Eipä täällä viihteestä ole puutetta…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti